18. marraskuuta 2015

Hey, I'm here.

Ugh, täällä minä taas. Pitkästä aikaa.
Mua on alkanut taas viime aikoina ahdistavan ihan hirveen paljon, ja oon iteasiassa ollu pari päivää sen takia poissa koulustakin. Onneksi on ropo, joka ymmärtää. Toisaalta olen myös hirveän surullinen syystä, joka on ainakin tähän hetkeen pysynyt visusti salaisuutena. En siis tiedä sitä edelleenkään. Toisaalta en edes välttämättä tahdo tietää, koska syy voi olla käytännössä mikä tahansa ja en tahtoisi sen enempää ikävää ajateltavaa pieneen pääkköseeni. Aplodit minulle, en ole viillelly pitkään aikaan, vaikka onkin tehnyt kovasti mieli. Se vie kivun muualle, jottei tarvitse ajatella sitä sisäistä kipua. Mutta täysi-ikäisyyteni johdosta olen polttanut. Noh, eipä ollut eka kerta, mutta turvaudun siihen viiltelyn korvikkeena.
Mutta niin, elossa olen. Toistaiseksi.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti